Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

EUE-kolumni: Brexit ja muutoksen kevät - Suomen suurlähetystö, Lontoo : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Lontoo

38 Chesham Place
London SW1X 8HW
Puh. +44-20-7838 6200
S-posti: consulate.lon@formin.fi, sanomat.lon@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 17.2.2017

EUE-kolumni: Brexit ja muutoksen kevät

Kuva: European Union, 2017
Theresa May
Iso-Britannian pääministeri Theresa May ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker EU-päämieskokouksessa Maltalla helmikuussa 2017.

Kuukausien mediamyllytyksestä huolimatta sitä on yhä vaikea uskoa. Iso-Britannia, yksi EU:n kolmesta suuresta jäsenvaltiosta ja Suomelle monessa tärkeä kumppani, on hakemassa eroa EU:sta yli nelikymmenvuotisen yhteisen taipaleen jälkeen.

Vääjäämättömältä se kuitenkin vaikuttaa. Virallista eroilmoitusta odotetaan maaliskuun aikana, ja siitä käynnistyy prosessi, jonka kaltaista unionissa ei ennen ole koettu. Kahden vuoden kuluessa EU:n ja Britannian on kyettävä neuvottelemaan erosopimus, jonka myötä Yhdistyneen kuningaskunnan lähtö toteutuu mahdollisimman järjestäytyneesti. Urakka on valtava. Iso-Britannia irtautuu vuosikymmenten ajan yhdessä työstetystä lainsäädännöstä, yhteisestä budjetista ja toimielinjärjestelmästä. Sillä on vastuita ja sitoumuksia, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Ja sen alueella asuu ja työskentelee yli kolme miljoonaa EU-kansalaista.

Brysselin päässä prosessilla on myös arkinen ulottuvuus. Täällä se täytyy hoitaa. Prosessista tulee haasteellinen, mutta on muistettava, että neuvottelut ovat EU:n leipälaji. Meillä on hyvin toimivat yhteiset rakenteet, tehokas ja ammattitaitoinen toimielinten virkamieskunta ja erittäin pitkä kokemus vaikeista neuvotteluprosesseista.

Käytännön järjestelyistä on jo pitkälti sovittu. Prosessin poliittinen johto on EU-maiden johtajista koostuvalla Eurooppa-neuvostolla, mutta neuvottelutyöstä vastaa komissio pääneuvottelija Michel Barnierin johdolla. Ministeritasolla neuvotteluja seurataan ja ohjataan tiiviisti. Käytännön valmistelutyö keskittyy kuitenkin EU-suurlähettiläille ja asiantuntijoille. Käyntiin päästään heti, kun virallinen lähtölaukaus on ammuttu.

Britannian hallitus hahmotteli omia tavoitteitaan neuvotteluprosessille helmikuun alussa julkaisemassaan valkoisessa kirjassa. EU-maiden johtajat taas vahvistavat EU:n strategiset tavoitteet sitten, kun Britannian eroilmoitus on vastaanotettu. Niiden pohjalta voidaan valmistella yksityiskohtaisemmat neuvotteluohjeet. Ne hyväksytään ja niitä täydennetään EU:n jäsenvaltioista koostuvassa ministerineuvostossa, joka tekee myös päätöksen neuvottelujen käynnistämisestä ja päättämisestä.

Asioiden käsittelyjärjestyksestä sovitaan osapuolten kesken, mutta on syytä olettaa, että työläimmät kokonaisuudet, kuten kansalaisten asemaa ja oikeuksia koskevat kysymykset tai Ison-Britannian budjettivastuut, halutaan käsitellä ensin, ja siirtyä sitten pohtimaan muita kysymyksiä.

EU-puolella sopimuksen lopullisesta hyväksymisestä päättää neuvosto määräenemmistöllä, saatuaan ratkaisulle ensin Euroopan parlamentin hyväksynnän. Erillistä kansallista ratifiointia sille ei tarvita. Jos sopimusta ei synny kahden vuoden määräajassa, astuu brittien EU-ero voimaan automaattisesti, ilman erillistä sopimusta. EU voi toki myös yksimielisesti päättää pidentää määräaikaa, jos tähän arvioidaan olevan erityistä tarvetta.

Erosopimuksessa on määrä sopia eroon liittyvistä elementeistä, sekä todennäköisesti myös joistakin siirtymäajoista koskien olemassa olevan EU-sääntelyn soveltamista. Tämä riippuu kuitenkin pitkälti siitä, minkälaiseksi EU:n ja Iso-Britannian suhde eron jälkeen muodostuu. Hallituksen valkoisessa kirjassa esitetään jo alustavia näkemyksiä tähän liittyen, mutta lisätietoa tarvitaan vielä runsaasti. Samalla on muistettava, että esimerkiksi jonkinlaisesta kauppasopimuksesta voidaan sopia Ison-Britannian kanssa vasta, kun siitä on tullut EU:n ulkopuolinen valtio.

Eroon on siis vielä matkaa. Neuvottelujenkäynnistäminen muuttaa kuitenkin jo myös arkisen EU-yhteistyön edellytyksiä. Kiertävästä puheenjohtajuusvastuusta neuvostossa Iso-Britannia on jo ilmoittanut luopuvansa (sen vuoro olisi tullut 1.7.2017), mutta eroneuvottelujen alettua se ei myöskään osallistu neuvoston päätöksentekoon, kun käsitellään sitä koskevia kysymyksiä. EU alkaa siis kokoontua erikseen 27 maan kokoonpanossa. Tiettyihin teemoihin keskittyneet samanmielisten jäsenvaltioiden ryhmät, joissa Britannia on mukana, joutuvat myös arvioimaan toimintaedellytyksiään. Irrottautuminen alkaa, halusimme tai emme.

Kuva: Katri Puhakainen/EUE
Lotta Nymann-Lindegren
Lotta Nymann-Lindegren

EU-maiden on kuitenkin syytä pitää pää pystyssä. Kirkkaassa kevätvalossa kaikki vanha näyttää helposti nukkavierulta. Tästä huolimatta EU-jäsenyyden edut tuntuvat erokeskustelun myötä kirkastuneen EU-kansalaisille. Tälle luottamukselle EU-johtajien tulisi nyt rakentaa; yhteisestä hyvästä on tärkeä pitää huolta, vaikka piiri pienenee. Satavuotias Suomi jos kuka tietää, että maailmanpolitiikan ahtojäissä kannattaa hakeutua lähemmäs yhteistä rantaa. Suvereniteetti voi osoittautua heppoiseksi pelastusrenkaaksi.

Lotta Nymann-Lindegren, erityisasiantuntija
Suomen pysyvä edustusto EU:ssa

Tulosta

Muualla verkossa

Päivitetty 23.3.2017


© Suomen suurlähetystö, Lontoo | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot