Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Lontoo : Tietoa Isosta-Britanniasta : Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Lontoo

38 Chesham Place
London SW1X 8HW
Puh. +44-20-7838 6200
S-posti: consulate.lon@formin.fi, sanomat.lon@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Iso-Britannia

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Ison-Britannian kahdenväliset suhteet ovat perinteisesti olleet erinomaiset. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin ovat suhteemme lähentyneet entuudestaan ja kanssakäyminen on lisääntynyt niin ministeri- kuin virkamiestasollakin. Suomea ja Britanniaa yhdistävät periaatteellisten tavoitteiden kuten demokratian, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteiden, toimivan markkinatalouden ja kestävän kehityksen edistäminen.

 

Monissa keskeisissä ja ajankohtaisissa kansainvälisissä kysymyksissä maittemme näkemykset eivät yleisesti ottaen eroa kovinkaan paljoa toisistaan. Mailla on lisäksi ollut yhteistyötä kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa, ja Britannia johtavana eurooppalaisena NATO-maana on tärkeä partneri Suomelle asevoimien ja niiden yhteistoimintakyvyn kehittämisessä.

 

Myös EU:ssa kantamme ovat monella sektorilla samankaltaisia. Linjauksemme kauppapolitiikan ja sisämarkkinoiden kehittämisen suhteen – kuten EU2020 – ovat samansuuntaisia ja olemme näillä sektoreilla luontaiset kumppanit.  Joissakin EU-kysymyksissä Suomen ja Britannian näkemykset toisaalta myös poikkeavat suuresti toisistaan. Tällaisia kysymyksiä ovat lähinnä maatalous- ja aluepolitiikka. 

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Britannian välinen kauppa on yksi kahdenvälisten suhteiden kulmakivistä.  Metsäteollisuus hallitsi kauan kaupallisia suhteita, mutta nykyisin suhteet ovat monipuolisemmat: elektroniikka ja monet teollisuustuotteet, samoin kuin palvelut ja investoinnit muodostavat suuren osan maiden välisestä kaupankäynnistä.

 

Huippuvuosina suomalaistuotteiden viennin arvo Britanniaan oli yli 4,5 miljardia euroa. Sittemmin viennin arvo on talouskriisin myötä pudonnut huomattavasti ja Suomen kauppa Britannian kanssa on kehittynyt viime vuosina heikommin kuin koko ulkomaankauppa.

 

Vuonna 2013 Britannian osuus Suomen viennistä oli 5,2 prosenttia ja osuus tuonnista 3,2 prosenttia. Kaikkien tärkeimpien tavararyhmien vienti on vähentynyt. Merkittävimmin viennin vähenemiseen ovat vaikuttaneet puhelinlaitteet. Paperin ja pahvin viennin arvo on supistunut vähemmän. Samoin kaikkien tärkeimpien tavararyhmien tuonti on ollut laskussa. Eniten tuonnin supistumiseen ovat vaikuttaneet raakaöljyn tuonnin tyrehtyminen ja henkilöautojen tuonnin pieneneminen.

 

Britannia oli vuonna 2013 Suomen kuudenneksi tärkein vientimaa. Tuonnissa se oli kahdeksanneksi suurin.

 

Suomesta toimitetuilla metsäteollisuuden tuotteilla on vahva asema Britannian markkinoilla. Niissä Suomi oli vuonna 2008 Saksan ja Ruotsin jälkeen kolmanneksi tärkein tuontimaa. Myös matkapuhelinten toimittajana Suomi kuuluu tärkeimpien maiden joukkoon.

 

Britannian ja Suomen näkemykset EU:n sisämarkkinoista, kilpailun vapauttamisesta muun muassa energia-, telekommunikaatio- ja postipalvelusektoreilla sekä yksityistämispolitiikka ovat monella tavalla yhdensuuntaisia. Britannia ei ole mukana euroalueen muodostamassa EU:n sisärenkaassa, joten se on leimallisesti pyrkinyt huolehtimaan kilpailukyvystään kansallisin keinoin muun muassa tarjoamalla yrityksille verotuksellisia etuja ja keventämällä sääntelyä.

 

Lähde: Suomen tullihallituksen ulkomaankauppatilasto

Kulttuurisuhteet

Suomi-kuva Britanniassa on viimeksi kuluneina vuosina nykyaikaistunut ja monipuolistunut. Kulttuurisuhteet ovat hyvin laajat, joskin Suomi tunnetaan Britanniassa edelleen etenkin klassisen musiikin ja erityisesti Jean Sibeliuksen kautta. Suomalaiset huippukapellimestarit ovat johtaneet useita Britannian parhaista orkestereista, kuten Philharmonia-orkesteria, London Philharmonic Orchestraa sekä City of Birmingham Symphony Orchestraa. Suomalaisia kapellimestareita nähdään vakituisesti vierailevina kapellimestareina ympäri maata. Myös oopperalaulajat tunnetaan Britanniassa hyvin.

 

Tove Janssonin luomat Muumit tunnetaan Pohjoismaiden ulkopuolella ehkä parhaiten juuri Britanniassa, jossa hahmot tekivät ensiesiintymisensä sarjakuvan muodossa jo 1950-luvulla.

 

Suomalainen design on Britanniassa hyvin arvostettua. Suomalaissa muotoilussa brittejä viehättää ennen kaikkea sen yksinkertaisuus, pröystäilemättömyys ja luonnonläheisyys.

 

Eri televisiokanavilla Suomessa pyörivät, vuodesta toiseen suosituimpien ohjelmien listoilla pysyvät sarjat vaikuttavat vahvasti Suomessa vallitsevaan Britannia-kuvaan. Samoin nuorisokulttuuriin ja ns. klubielämään vaikuttavat virtaukset saapuvat Suomeen usein Britannian tai brittiläisten tekijöiden kautta. On huomattavaa, että useat suomalaiset dj:t ja elektronisen musiikin parissa vaikuttavat taiteilijat, kuten Jori Hulkkonen ja Jimi Tenor ovat toisaalta menestyneet hyvin Britanniassa. Myös Nordic metal -ilmiö on laajentanut Suomen tunnettuutta ja HIM:n, Apocalyptican, Amorphiksen ja Stratovariuksen kaltaiset bändit tunnetaan harrastajien piirissä hyvin. Suomen rock-maine ei enää ole Hanoi Rocksin varassa.

 

Tärkeä ryhmä kulttuurisuhteissa on koulutus. Suomen menestys kansainvälisessä, 15-vuotiaiden koululaisten taitoja mittaavassa PISA-tutkimuksessa (OECD Programme for International Student Assessment) tunnetaan päättäjien keskuudessa hyvin. Suomalaisen koulujärjestelmän piirteet kiinnostavat laajemminkin esimerkiksi koululaisten vanhempia. Monet britit pitävät Suomea maana, joka on sijoittanut viisaasti luovuuteen ja koulutukseen.

 

Britannia ja erityisesti Lontoo ovat edelleen erittäin suosittuja suomalaisten lomakohteita. Britit puolestaan muodostivat vuonna 2011 neljänneksi suurimman matkailijaryhmän Suomessa (venäläisten, ruotsalaisten ja saksalaisten jälkeen, MEK). Trendikkäänä tunnetun Helsingin lisäksi Lappi on brittiperheiden suosiossa etenkin joulun aikaan, joskin taloustaantuma iski erityisesti juuri viimeksi mainittuun matkailijaryhmään.

 

Muuten Suomi tunnetaan lähinnä hieman erikoisena, mutta sympaattisena maana. Haluttiinpa sitä tai ei, eukonkanto, saunakisat ja kännykänheiton MM-kisat ylittävät uutiskynnyksen vuodesta toiseen.

Vierailut

Vierailuvaihto maittemme välillä on ollut aktiivista. Kuningatar Elisabeth II vieraili Suomessa viimeksi vuonna 1994 ja tasavallan presidentti Tarja Halonen teki valtiovierailun Britanniaan vuonna 2004.

 

Pää- ja ulkoministerivierailuja on tehty puolin ja toisin valtiopäämiestasoa useammin. Britannian ulkoministeri William Hague vieraili maassamme loppukesästä 2010.Pääministeri Jyrki Katainen teki ensivierailunsa Britanniaan maaliskuussa 2012. Myös muut sektoriministerit ovat vierailleet brittikollegoidensa luona.

Historia

Suomen diplomaattisen edustautumisen voidaan katsoa alkaneen vuonna 1887, jolloin Alarik Örnhjelm nimitettiin Suomen kaikkien aikojen ensimmäiseksi konsuliksi niin Britanniaan kuin koko maailmaan. Konsulijärjestely säilyi Suomen itsenäisyyteen asti, jonka jälkeen vuonna 1919 Lontooseen perustettiin Suomen suurlähetystö, johtajanaan Ossian Donner.

 

Suurlähetystön toimenkuva oli hyvin samanlainen kuin nykyäänkin: kansalaisten avustaminen, kaupankäynnin edistäminen ja Suomi-tietouden levittäminen. Britannia oli toiseen maailmansotaan asti Suomen tärkein kauppakumppani.


Talvisodan aikana Suomi sai paljon huomiota ja sympatiaa brittiläisissä tiedotusvälineissä. Jatkosodassa Suomen läheiset suhteet Saksan kanssa johtivat diplomaattisuhteiden katkeamiseen, kun Britannia vuonna 1941 julisti sodan Suomelle. Diplomaattisuhteiden katkaisu tapahtui molemmin puolin vastahakoisesti ja vihamielisyyksiä ei käytännössä toteutettu. Diplomaattiset suhteet Britannian ja Suomen välillä palautettiin syyskuussa 1947.


Toisen maailmansodan jälkeen Suomi loi katseensa länteen liittyen jäseneksi Pohjoismaiden Neuvostoon ja Yhdistyneisiin kansakuntiin. EFTA-sopimus vuonna 1961 turvasi Suomen aseman Britannian kauppakumppanina. Välit ovat sittemmin olleet mutkattomat ja EU-jäsenyyden myötä tiivistyneet entisestään.

Suomen Lontoon-suurlähetystön historia itsenäistymisen alusta 1990-luvun alkuun on koottu kirjaksi. Ulkoministeriön tutkijan Jussi Pekkarisen teos 'Maailmanluokan tarkkailijapaikka' ilmestyi Suomessa SKS:n julkaisemana loppukeväästä 2012.

 

Suomen Britannian-edustajat itsenäisyyden ajalta

 

  • Rudolf Holsti  Edustaja  1918 - 1919
  • Ossian Donner  Ministeri  1919 - 1926
  • Armas Saastamoinen  Ministeri  1926 - 1932
  • Georg Gripenberg Ministeri  1933 - 1942
  • Eero A. Wuori  Edustaja,  1945 - 1947, Ministeri  1947 - 1952
  • Ernst Soravuo  Ministeri  1952 - 1955
  • Sakari Tuomioja  Suurlähettiläs  1955 - 1957
  • Leo Tuominen  Suurlähettiläs  1957 - 1968
  • Otso Wartiovaara  Suurlähettiläs  1968 - 1974
  • Richard Tötterman  Suurlähettiläs  1975 - 1983
  • Ilkka Pastinen  Suurlähettiläs  1983 - 1991
  • Leif Blomqvist  Suurlähettiläs  1991 - 1997
  • Pertti Salolainen  Suurlähettiläs  1996 - 2004
  • Jaakko Laajava Suurlähettiläs  2005 - 2010
  • Pekka Huhtaniemi Suurlähettiläs 2010 - 2015
  • Päivi Luostarinen 2015 -

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Lontoo

Päivitetty 2.12.2015

© Suomen suurlähetystö, Lontoo | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot